Arvonlisävero

Mikä on arvonlisävero?

Arvonlisävero on kulutusvero, jonka myyjä sisällyttää tavaran tai palvelun myyntihintaan. Arvon­lisävero on tarkoitettu kuluttajan maksettavaksi. Yrittäjien välisissä liiketoimissa ostava yrittäjä voi vähentää arvonlisäveron, jonka toinen arvonlisäverovelvollinen yrittäjä on laskuttanut häneltä. Edel­lytyksenä on, että tavaraa tai palvelua käytetään arvonlisäverollisessa liiketoiminnassa.

Paljonko arvonlisäveroa maksetaan?

1.1.2013 alkaen useimmista tavaroista ja palveluista arvonlisävero on 24 %. Ruokatarvikkeista ja rehuista arvonlisäveroa maksetaan 14 %. Kirjojen, tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien, lääkkeiden, liikuntapalveluiden, elokuvanäytösten, henkilökuljetusten, majoituspalveluiden, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien arvonlisävero on 10 %.

Ketkä ovat arvonlisäverovelvollisia?

Arvonlisäverovelvollisia ovat kaikki, jotka liiketoiminnan muodossa harjoittavat tavaroiden tai palveluiden myyntiä. Palvelun myyntiä on esimerkiksi tarjoilu-, konsultointi- ja kuljetuspalvelu. Yrittäjä tilittää myynnin yhteydessä keräämänsä arvonlisäverot valtiolle maksamalla ne kuukausittain myyntiä seuraavan toisen kuukauden 12.päivään mennessä veroviraston tilille. Esimerkiksi tammikuun 2018 arvonlisäveron eräpäivä on 12.3.2018.

Onko kaikki liiketoiminta arvonlisäverollista?

Tavaroiden ja palvelujen myynti on yleensä arvonlisäverollista. Verotuksen ulkopuolelle on jätetty joitakin lainsäädännössä erikseen mainittuja toimintoja, mm. kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myynti, terveyden-, ja sairaanhoitopalvelut sekä sosiaalihuoltopalvelut. Jos yritys myy ainoastaan verotuksen ulkopuolisia tavaroita tai palveluita, se ei ole arvonlisäverovelvollinen.

Jos yrityksen liikevaihto tilikaudessa jää alle 10 000 euron, sen ei tarvitse ilmoittautua arvonlisäverovel­volliseksi. Yrityksen liikevaihdon suuruutta arvioitaessa kannattaa olla realistinen. Jos 10 000 euron raja kuitenkin ylittyy, yrittäjä joutuu maksamaan arvonlisäveron takautuvasti tilikauden alusta viivästysseuraa­muksineen. Arvonlisäverovelvolliseksi voi hakeutua vaikka liikevaihto on alle 10 000 euroa tilikaudessa.

Jos yrityksen tilikausi on lyhyempi tai pidempi kuin 12 kuukautta, tilikauden liikevaihto muunnetaan vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa. Muuntaminen tapahtuu kertomalla liikevaihto luvulla 12 ja jakamalla se tilikauden kuukausien lukumäärällä. Kuukausiksi lasketaan täydet kalenterikuukaudet.

Miten arvonlisäveron määrä lasketaan?

Tuotteen hintaan lisättävän arvonlisäveron määrän saat selville, kun kerrot verottoman myyntihin­nan voimassa olevalla verokannalla.

Esimerkki: Tuotteen veroton hinta on 1 000 euroa ja siihen sovelletaan normaalia 24 %:n verokan­taa. Arvonlisäveroa lisätään 24 % eli 1 000 x 24/100 = 240 euroa. Verolliseksi hinnaksi saadaan 1 240 euroa.

Tuotteen hintaan sisältyvä arvonlisäveron määrä selviää käyttämällä laskukaavaa:
verollinen hinta x sovellettava verokanta/100 + sovellettava verokanta.
Esimerkki: Tuotteen verollinen hinta on 5 000 euroa ja siihen sovelletaan normaalia 24 %:n vero­kantaa. Vero saadaan laskemalla 5 000 x 24/124 = 967,74 euroa. Tuotteen veroton hinta on 5 000 - 967,74 = 4 032,26 euroa.

Miten arvonlisävero otetaan huomioon kirjanpidossa?

Kirjanpito kannattaa antaa asiantuntevan kirjanpitäjän hoidettavaksi. Seuraaviin kohtiin on koottu keskeisimmät kirjanpitoon liittyvät arvonlisäveroasiat.

Miten lasketaan valtiolle tilitettävä arvonlisävero?

Tilitettävän veron määrän saa selville, kun vähennetään kuukauden myyntien verosta saman kuukauden ostoihin sisältyneet verot.

Onko ostajalle annettava lasku? Mitä laskuun on merkittävä? 

Myyjän on annettava arvonlisäverolain tietosisältövaatimukset täyttävä lasku seuraavissa tilanteissa:

- verollisesta myynnistä, kun ostajana on elinkeinonharjoittaja tai oikeushenkilö, joka ei ole elin­keinonharjoittaja vaan esimerkiksi yleishyödyllinen yhteisö. Verollisella myynnillä tarkoitetaan myyntiä, josta arvonlisäverolain mukaan on maksettava veroa Suomessa.

- verottomasta myynnistä, jos saat myyntiä varten tekemistäsi hankinnoista arvonlisäverolain (131 § 1 mom. 1 kohta) nojalla palautuksen. Tällaisia myyntejä ovat yhteisömyynti, vienti ja muut palautukseen oikeuttavat nollaverokannan alaiset myynnit. Lisäksi lasku on annettava yritysjär­jestelytilanteessa sekä sijoituskullan myynnistä ja välityksestä.

- tavaroiden kaukomyynnistä ja uusien kuljetusvälineiden myynnistä toiseen EU-maahan myös sil­loin, kun ostajana on yksityishenkilö.

- verottomasta myynnistä kunnalle. Jos et ole arvonlisäverovelvollinen, on sinun myyjänä annettava lasku, kun luovutat kunnalle verottomia terveyden- ja sairaanhoitoon tai sosiaalihuoltoon liittyviä palveluja ja tavaroita.

- ennakkomaksusta
- oikaisueristä, esimerkiksi verollista myyntiä koskevista ostajalle annetuista vuosi- tai vaihtoalen­nuksista, ellei niitä ole huomioitu aiemmin annetuissa laskuissa.

Arvonlisäverolaissa tarkoitettu lasku voi varsinaisen laskun lisäksi olla myös muu laskuna toimiva tosite, joka täyttää tietosisältövaatimukset. Lasku voidaan toimittaa paperilla, tai vastaanottajan luvalla sähköisesti. Lasku voi muodostua useammasta erillisestä asiakirjasta.

Yleiset laskumerkintävaatimukset

Laskussa on oltava ns. yleiset laskumerkinnät eli seuraavat arvonlisäverolaissa luetellut tiedot:

- laskun antamispäivä
- juokseva tunniste
- myyjän Y-tunnus
- Y-tunnuksen lisäksi myyjän FI -alkuinen arvonlisäverotunniste silloin, kun myyjä myy tavaroita tai palveluja toiseen EU-maahan
- ostajan arvonlisäverotunniste käännetyn verovelvollisuuden tilanteissa (kun suomalainen ostaja on velvollinen suorittamaan veron Suomessa) ja yhteisökaupassa
- myyjän ja ostajan nimi ja osoite
- tavaroiden määrä ja luonne sekä palvelujen laajuus ja luonne
- tavaroiden toimituspäivä, palvelujen suorituspäivä tai ennakkomaksun maksupäivä
- veron peruste kunkin verokannan tai verottomuuden osalta, yksikköhinta ilman veroa sekä hyvi­tykset ja alennukset, jos niitä ei ole otettu huomioon yksikköhinnassa
- verokanta
- suoritettavan veron määrä euroissa. (Huom. Jos myyjä soveltaa myyntiin käytettyjen tavaroiden sekä taide-, antiikki- ja keräilyesineiden marginaaliverotusmenettelyä, laskussa ei saa olla mai­nintaa verosta.)
- tieto vapautuksen tai ostajan verovelvollisuuden perusteesta, jos myynnistä ei ole suoritettava veroa tai verovelvollinen on ostaja

Tietyissä erityistilanteissa myös seuraavat laskumerkinnät ovat pakollisia:
- toiseen EU-maahan myytävän uuden kuljetusvälineen tiedot
- maininta käytettyjen tavaroiden sekä taide-, antiikki- ja keräilyesineiden marginaaliverotusmenet­telyn tai matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien marginaaliverotusmenettelyn soveltamisesta 
- merkintä sijoituskullan myynnin verollisuudesta, jos myyjä valitsee verollisen myynnin
- muutoslaskussa yksiselitteinen viittaus aikaisempaan laskuun (esim. laskun tunniste).

Kevennetyt laskumerkintävaatimukset

Arvonlisäverolain mukaan laskuun ei aina tarvitse tehdä kaikkia edellä mainittuja merkintöjä, vaan joissakin tapauksissa ns. kevennetyt laskumerkinnät riittävät. Kevennettyjä laskumerkintöjä voidaan käyttää, jos
- laskun verollinen summa on enintään 400 euroa
- lasku annetaan vähittäiskaupassa tai muussa siihen rinnastettavassa lähes yksinomaan yksityis­henkilöille tapahtuvassa myyntitoiminnassa
- lasku koskee tarjoilupalvelua tai henkilökuljetuksia, ei kuitenkaan edelleen myytäviksi tarkoitet­tuja palveluja
- on kyse pysäköintimittareiden tai muiden vastaavien laitteiden tulostamista tositteista.

Sisällöltään kevennetyssä laskussa on oltava seuraavat tiedot:
- laskun antamispäivä
- myyjän nimi ja Y-tunnus
- myytyjen tavaroiden määrä ja luonne sekä palvelujen luonne
- suoritettavan veron määrä verokannoittain tai veron peruste verokannoittain.

Sisällöltään kevennetyissä laskuissa on siten mahdollista ilmoittaa hinnat arvonlisäverollisina, jos laskuun merkitään suoritettavan veron määrä. Veron perustetta ei silloin tarvitse ilmoittaa.

Kevennettyjä sisältöedellytyksiä ei sovelleta tavaroiden yhteisömyyntiin (AVL 72a §), yhteisöhank­kijan harjoittamaan jälleenmyyntiin (AVL 72g § 3 kohta), tavaroiden kaukomyyntiin (AVL 63a §) eikä sellaiseen tavaroiden myyntiin, jossa tavara kuljetetaan toisesta EU-maasta Suomeen ja myyjä asentaa tai kokoaa tavaran täällä.

Arvonlisäverolaissa on määritelty sisältövaatimukset myös seuraaville selvityksille:

- kiinteistön omistajan tai haltijan selvitys ostamastaan energiahyödykkeestä tai polttoaineesta suoritettavan veron määrästä
- selvitys verosta, joka myyjän on maksettava kiinteistöllä suoritetuista rakentamispalveluista, jos kiinteistöä ei ennen myyntiä ollut otettu myyjän käyttöön, tai verosta, joka myyjän on suoritettava kiinteistön myynnin johdosta
- selvitys liikkeen tai sen osan luovutuksesta. 

Miten arvonlisävero otetaan huomioon esimerkiksi tarjousta laadittaessa ? 

Tarjousta tehtäessä kannattaa huomioida, että tavaroiden ja palveluiden myynti on yleensä arvon­lisäverollista. Koko asiakkaalta laskutettava hinta on arvonlisäverollinen. Esim. jos laskutetaan asiak­kaalta myös matka- tai postituskuluja on ne laskettava mukaan veron perusteeseen. Tarjous teh­dään yleensä ilman arvonlisäveron osuutta, mutta tarjouksessa on mainittava, että hintoihin lisätään arvonlisäveron osuus.

Mistä saa tarvittavat tiedot arvonlisäveron ilmoittamista ja maksamista varten?

Perustamisilmoituksen rekisteröinnin jälkeen Verohallinto lähettää yrittäjälle omaveroviitteen sekä maksuohjeen, jossa on mainittu ne Verohallinnon tilinumerot, jolle veron voi maksaa.

Milloin on viimeistään annettava veroilmoitus arvonlisäverosta?

Oma-aloitteisten verojen veroilmoitus annetaan kohdekausittain. Kohdekausi on pääsääntöisesti kuukausi. Veroilmoituksen määräpäivä on kohdekautta seuraavan toi­sen kuukauden 12. päivä. Veroilmoituksen voi antaa sähköisesti Omavero -palvelussa osoitteessa www.vero.fi.

Jos määräpäivä on lauantai, sunnuntai tai muu pyhäpäivä, siirtyy määräpäivä seuraavaksi arkipäiväksi.

Jos veroilmoitus saapuu Verohallintoon määräpäivän jälkeen, Verohallinto määrää myöhästymis­maksun.

Miten ja milloin arvonlisävero maksetaan ?

Veron maksamista varten tarvitaan OmaVero -viite. Uudet yritykset saavat viitteen, kun rekisteröinti on tehty.

Arvonlisävero on Oma-aloiteinen vero. Oma-aloitteisten verojen yleinen eräpäivä on kuukauden 12. päivä. Jos 12. päivä ei ole pankkipäivä, eräpäivä siirtyy seuraavaksi pankkipäiväksi.

Maksaessaan OmaVero -veroa maksaja ei voi valita, minkä veron suoritukseksi maksu käytetään. Vero­hallinto käyttää maksun verojen suoritukseksi laissa säädetyssä järjestyksessä vanhimmasta verosta alkaen.

Arvonlisäveron viimeinen maksupäivä on kohdekautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivä.

Täytyykö arvonlisäveron veroilmoitus antaa, vaikka jo­nakin kuukautena ei kerry tilitettävää veroa lainkaan?

Oma-aloitteisten verojen veroilmoitus annetaan jokaiselta kalenterikuukaudelta – myös silloin, kun toiminta on tilapäi­sesti keskeytynyt tai kun kuukaudelle laskettu arvonlisävero on negatiivinen. Vero tulee negatiivisek­si, kun kuukauden myyntiin sisältynyt vero on pienempi kuin kuukauden ostoihin sisältynyt vero.

Liikevaihto on aluksi arvioitu alle 10 000 euroksi tilikaudessa ja 10 000 euron raja kuiten­kin ylittyy. Maksetaanko veroa vain ylittävältä osalta? 

Arvonlisävero on suoritettava koko tilikauden myynnistä, ei vain ylittävältä osalta. Joudut maksamaan myö­hässä saapuneille veroilmoitukselle myöhästymismaksua. Myöhästymismaksu lasketaan ilmoituksen määrä­päivää seuraavasta päivästä sen saapumispäivään.

Voiko arvonlisäverotuksessa tehdä vähennyksiä ?

Arvonlisäverovelvollinen yrittäjä voi vähentää valtiolle tilitettävästä verosta toiselta verovelvol­liselta ostamansa tavaran tai palvelun hintaan sisältyvän arvonlisäveron, jos tavara tai palvelu on hankittu vaihto- tai käyttöomaisuudeksi tai muuten verollisessa liiketoiminnassa käytettäväksi. Vähen­nysoikeus edellyttää, että ostosta on olemassa lasku, josta käy selville siihen sisältynyt vero. Myyjän arvonlisäverovelvollisuuden voi tarkistaa Internet osoitteesta www.ytj.fi/yrityshaku .

Veroa ei voi vähentää tavaroista ja palveluista, jotka on ostettu yrityksen omistajien tai henkilökun­nan yksityiskäyttöön tai jotka kuuluvat vähennysoikeuden rajoitusten piiriin. Erikseen on rajoitettu esimerkiksi edustusmenojen ja eräiden ajoneuvojen vähennysoikeutta.

Milloin on oikeutettu arvonlisäveron alarajahuojennukseen ?  

Arvonlisäveron alarajahuojennukseen ovat oikeutettuja verovelvolliset, joiden liikevaihto ilman ar­vonlisäveroa on alle 30 000 euroa. Arvonlisäveron alarajahuojennustiedot ilmoitetaan Oma-aloitteisten verojen veroil­moituksella, joko tilikauden viimeisellä kuukaudella tai kalenterivuoden viimeisellä kohdekaudella riippuen asiakaskohtaisesta ilmoitusjakson pituudesta.

Maksetaanko arvonlisäveroa tuotteista, jotka otetaan yrityksestä omaan käyttöön ?

Yrityksen omistajien tai henkilökunnan yksityiskäyttöön otetuista tuotteista on maksettava arvonlisävero normaalisti.

Pidennetyt ilmoitus- ja maksujaksoon

Pienyritys on oikeutettu pidennettyyn ilmoitus- ja maksujaksoon, jos sen
- liikevaihto on enintään 30 001–100 000 euroa. Tällöin arvonlisäveron veroilmoitus annetaan ja maksu suoritetaan kolmen kuukauden välein (neljännesvuosittain).
- liikevaihto on enintään 30 000 euroa. Tällöin arvonlisäveron veroilmoitus annetaan ja mak­su suoritetaan kalenterivuosittain. Muut oma-aloitteiset verot ilmoitetaan ja maksut suoritetaan kolmen kuukauden välein (neljännesvuosittain).

Pidennetyn menettelyn edellytyksenä on lisäksi, että yritys on rekisteröity arvonlisäverovelvolliseksi tai säännöllisesti palkkoja maksavaksi työnantajaksi. Siten satunnaisesti palkkoja maksava työnan­taja voi kuulua pidennettyyn menettelyyn vain, jos se on myös arvonlisäverovelvollinen.

Tiedot voidaan ilmoittaa veroilmoituksella neljännesvuosittain tai kalenterivuosittain vain, jos Verohallinto on lähettänyt pidennetystä ilmoitusjaksosta erillisen ilmoituksen tai päätöksen.

Pidennettyyn ilmoitusjaksoon kuuluvan on viipymättä ilmoitettava Verohallinnolle, jos kuluvan tai seuraavan kalenterivuoden liikevaihto kasvaa niin, ettei yritys ole enää oikeutettu pidennettyyn il­moitusjaksoon. Verohallinto voi myös siirtää verovelvollisen pidennetystä ilmoitusjaksosta kuukau­den pituiseen ilmoitusjaksoon, jos liikevaihdon rajat ylittyvät tai jos yrityksellä on mm. ilmoittami­sen tai maksamisen laiminlyöntejä.

Aloittavat yritykset, joilla liikevaihtorajat eivät ylity, voivat päästä pidennettyyn ilmoitus- ja maksujak­soon samoin edellytyksin kuin ennakkoperintärekisteriin eli vain, jos olennaisia laiminlyöntejä ei ole.

Alkutuottajat ja kuvataiteilijat ovat oikeutettuja kalenterivuoden pituiseen ilmoitus- ja maksujaksoon arvonlisäveron osalta liikevaihdon suuruudesta riippumatta. Jos liikevaihto jää alle 50 000 euron, muut oma-aloitteiset verot ilmoitetaan ja maksut voidaan ilmoittaa ja maksaa kolmen kuukauden välein (neljännesvuosittain).

Ulkomaankauppa

Lisätietoa ulkomaankaupan arvonlisäveroasioista saa Verohallituksen tiedotteista Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa (julkaisu nro 175), Palvelujen ulkomaankaupan arvonlisäverotus (julkaisu nro 178) sekä Vientikaupan arvonlisäverotus (julkaisu nro 174). Julkaisuja saa Verohallinnon toimipis­teestä tai Internetistä osoitteesta www.vero.fi/vero-ohjeet.

Tulli neuvoo muussa ulkomaankaupassa eli tuontiin ja vientiin liittyvissä asioissa. Tullineuvonnan palvelunumero on 020 690 600.

Yritys ostaa tavaraa ja palvelua toisesta EU-maasta.

Mistä saa kaupankäynnissä tarvittavan alv-tunnisteen (alv-numero, VAT number)?

Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitynyt muodostaa alv-numeron Y-tunnuksestaan seuraavasti:
Esimerkki: 
Y-tunnus: 1234567-8 
alv-numero: FI12345678

Miten arvonlisävero huomioidaan EU-maiden välisessä kaupassa?

Tavaran tai elinkeinonharjoittajien välistä kauppaa koskevan yleissäännöksen mukaan verotettavan palvelun voi myydä toiseen EU-maahan ilman veroa, jos myyjällä on ostajan voimassa oleva alv-nu­mero ja myyjällä on tavaran osalta näyttö siitä, että tavara viedään toiseen EU-maahan.

Ostajan on ilmoitettava myyjälle alv-numeronsa. Alv-numeron voimassaolon voi tarkistaa EU-kau­pan alv-numerotarkituspalvelusta puhelimitse klo 9.00 - 15.00 numerosta 029 497 014 sähköposti: eu.vies@vero.fi. Voimassaolon voi tarkistaa myös Internetistä osoitteesta www.ec.europa.eu.

Jos yritystoiminnassa tapahtuu muutoksia, miten niistä ilmoitetaan Verohallinnolle ?

Muutoksista ilmoitetaan verovirastoon muutosilmoituslomakkeella. Lomakkeen saa Verohallinnon toi­mipisteistä, Patentti- ja rekisterihallituksesta, TE-keskuksista tai Internetistä osoitteesta www.ytj.fi . 

Yritykset voivat ilmoittaa osoite- ja yhteystietomuutoksensa sähköisesti YTJ-asiointipalvelun kautta Verohallinnolle ja Patentti- ja rekisterihallitukselle. Palvelu löytyy Internet-sivulta www.ytj.fi . Palve­luun tunnistautumisessa käytetään verkkopankkitunnuksia tai sirullista henkilökorttia (HST-kortti).

Yritystoiminnan aloittaminen, mitä ilmoitetaan Verohallinnolle ?

Kaikki Verohallinnon tarvitsemat tiedot käyvät selville perustamisilmoituslomakkeesta (Y-lomake). Lomakkeen saat Verohallinnon toimipisteistä, Patentti- ja rekisterihallituksesta, TE-keskuksista, tai Internetistä osoitteesta www.ytj.fi . Internetistä löytyvät myös lomakkeen täyttöohjeet. Verohallinnon toimipisteessä autetaan mielellään lomakkeen täyttämisessä. Tiedustele perustamisilmoituksen täy­tön yhteydessä, pitääkö sinut liiketoimintasi perusteella merkitä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin tai työnantajarekisteriin ja mitä velvoitteita rekisteröinnit sinulle tuovat.

Liiketoiminnan käynnistyttyä ilmoitat Verohallinnolle kuukausittain tiedot arvonlisäverosta ja mak­samistasi palkoista, jos toimintasi on arvonlisäverollista tai työnantajana maksat säännöllisesti palk­kaa. Nämä tiedot merkitset Oma-aloitteisten verojen veroilmoitukseen. Veroilmoituksella voit ilmoittaa kaikki oma-aloitteiset verot. Oma-aloitteisten verojen veroilmoitus pitää antaa Verohallinnolle sähköisesti. Veroilmoi­tuksen voi antaa verkossa toimivassa Oma vero -palvelussa osoitteessa www.vero.fi tai muiden operaattorien sähköisissä asiointipalveluissa.

Oma aloitteisten verojen veroilmoituksessa työnantajasuoritusten tiedot ilmoitetaan kohdekuukautta edeltävältä kuu­kaudelta ja arvonlisäveron tiedot sitä edeltävältä kuukaudelta.

Kaikilla yrityksillä, jotka ilmoittavat oma-aloitteisia veroja on Oma vero -tili. Oma vero otetaan käyttöön, kun olet antanut ensimmäisen veroilmoituksen oma-aloitteisesta verosta tai olet veroa maksaessasi käyt­tänyt oma vero -viitettä. Kun Oma vero on otettu käyttöön, sen tietoja ja tilannetta voit seurata kirjautumalla Oma vero -palveluun. 

Miten yritys saa Y-tunnuksen?

Y-tunnuksen saat antamalla perustamisilmoituksen. Verohallinto lähettää sinulle rekisteröinti-ilmoi­tuksen, kun se on merkinnyt yrityksesi arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.

Miten liiketoiminnan lopettaminen ilmoitetaan Verohallinnolle?

Lopettamisesta ilmoitetaan lopettamisilmoituksella. Lomaketta saa Verohallinnon toimipisteistä, Patent­ti- ja rekisterihallituksesta, TE-keskuksista ja Internetistä osoitteesta www.ytj.fi . 

Ilmoituksesi perus­teella liiketoimintasi merkitään päättyneeksi Verohallinnon eri rekistereissä, ja ilmoittamisvelvolli­suutesi päättyy. Muista kuitenkin, että viimeiseltä tilikaudelta sinun on annettava veroilmoitus.

Yritystoiminta on päättynyt ja loppuvarasto jää haltuun, täytyykö siitä maksaa arvonlisäveroa?

Arvonlisäverovelvollisuuden päättyessä arvonlisäveroa on maksettava haltuun jääneistä tava­roista ja palveluista.

Yritystoiminta on päättynyt. Viimeksi jätetyssä veroilmoituksessa oli vain vähennettävää arvonlisäveroa, miten rahat saa takaisin?

Jos muiden verojen kattamisen jälkeen Oma veron saldo jää plussalle, Verohallinto palauttaa määrän. 

Verohallinnon palvelunumerot ?

Arvonlisäverotukseen liittyvissä kysymyksissä neuvoo Verohallinnon valtakunnallinen palvelunu­mero 029 497 014 (pvm/mpm). Tietoa oma-aloitteisten verojen menettelystä, vero­jen ilmoittamisesta ja maksamisesta sekä oma-aloitteisen verojen toiminnasta saa Verohallinnon valtakunnalli­sesta palvelunumerosta 020 697 056 (pvm/mpm). Tietoa saa myös Verohallinnon toimipisteistä ja Verohallinnon Internet-sivuilta osoitteesta www.vero.fi